Tässä välissä ehdin tehdä taas yhden erän kevyttä kosteusvoidetta. Sen resepti on jossain tallessa, en vaan muista missä. Se oli tähän astisista kevyistä voiteista parasta. Se ei muistaakseni eroa merkittävästi tuosta joukuussa tehdystä voiteesta, mutta jonkin verran kuitenkin.
Koska tuli akuutti tarve saada sinkkivoidetta, niin päätin tietysti tehdä sen itse. Vedettömänä voiteena se ei tarvitse säilöntäaineita (eikä käyttämäni säilöntäaine sovellu limakalvoille) ja säilynee noin 1-2 vuotta. Tein voiteen seuraavalla reseptillä:
seesamöljy 25% 12,5g
manteliöljy 27% 13,5g
mehiläisvaha 10% 5g
sinkkioksidi 23% 11,5g
lanoliini 10% 5g
glyseroli 5% 2,5g
Tästä tuli aika tarkalleen 30ml purnukka piripintaan. Grammoissa on tasan 50g.
Sen verran muuttaisin seuraavan satsiin (jos sellaista tarvitsee tehdä), että laittaisin seesamöljyä huomattavasti vähemmän (koska se tuoksuu voimakkaalle) ja lisäisin vastaavasti manteliöljyn määrää esim. seesamöljyä 15% ja manteliöljyä 37%. Tietysti seesamöljyn tilalla voi käyttää jotain muutakin öljyä.
Mittasin ensin öljyt sekä glyserolin astiaan, johon sihlasin tuon sinkkioksidin. Sihdillä saadan sinkkioksidista paakut eroteltua. Tätä seosta hiersin sitten niin pitkään kun näytti suht tasaiselta. Sitten laitoin nuo kiinteämmät aineet - eli mehiläisvahan ja lanoliinin - mukaan ja jatkoin voiteen hiertämistä ja sekoittamista kuumavesihauteessa. Kun voide kokeilun jälkeen tuntui tasalaatuiselta, laitoin sen juoksevana pestyyn & steriloituun purnukkaan.
Juoksevana voiteen koostumus oli sellaista tosi vetistä jugurttia ja ehdin jo pelätä että tuliko liian löysää. Kun voide jäähtyi, se olikin hyvin kiinteää pastaa. Koostumus vastaa tunnultaan ja ulkoältään Natusanin sinkkivoidetta.
Tässä muuten perustelut valituille aineille:
Seesamöljy= imeytyy ihoon nopeasti. Se rauhoittaa ärtynyttä ihoa ja on erittäin kosteuttavaa. Sisältää paljon E-vitamiinia. Seesamoöljyllä on antibakteerisia, "anti-viirus" sekä "anti-sieni" ominaisuuksia. Eli se ehkäisee iholla olevien bakteerien, sienien (esim hiiva) ja viiruksia toimintaa.
Manteliöljy = imeytyy myös nopeasti ihoon eikä jätä sitä rasvaisen tuntuiseksi. Se rauhoittaa ärtynyttä ihoa ja myös kosteuttaa sitä.
Mehiläisvaha = on paksua mehiläisten tuottamaa vahaa. Se on antibakteerista, parantaa haavaumia ja suojaa & kosteuttaa ihoa. Tässä yhteydessä se myös paksuntaa voiteen.
Glyseroli (tai glyseriini) = sitoo ihoon kosteutta ja ylläpitää ihon kosteustasapainoa. Se myös toimii voiteessa liukasteena. Auttaa myös rasvoja (eli tässä tapauksessa öljyjä) toimimaan paremmin.
Sinkkioksidi eli varsinainen aktiivinen ainesosa. Sinkkioksidilla yleisesti ottaen monta tehtävää. Mm. se saostaa, toimii valkoisena värinä, liukastaa sekä on aurinkosuojana. Tässä yhteydessä sen tehtävänä on rauhoittaa ja suojata ärtynyttä ihoa. 25% pitoisuudella saavutetaan noin SPF 15 auringonsuojavoiteissa.
Lanoliini = on itseasiassa vahaa (ei rasvaa). Se muodostaa ihoa suojaavan kalvon, joka antaa ihon hengittää, päästä läpi jonkin verran kosteutta mutta estää ihon liiallisen kostumisen (vähän niin kuin core-tex).
Tässä muuten vertailun vuoksi Natusanin sinkkivoiteen INCI + selitykset noista aineista: Zinc Oxide, Talc, Glycerin, Aqua, Butylene Glycol, Sorbitol, Panthenol, Ammonium Acryloyldimethyltaurate/VP Copolymer, Citric Acid.
Zin Oxide = tässä voiteessa käsittääkseni 25% pitoisuus.
Talc = talkin käyttöä tässä voiteessa en ymmärrä. Se voi toimia tuotteen saosteena, tai sitten sillä saadan oikeanlainen tuntuma tuotteesseen. Puuterimaisena vauvatalkkina se sitoo itseensä ylimääräisen kosteuden ja siten suojaa ihoa, mutta voiko sillä olla samantyyppistä funktiota vesipitoisessa voiteessa?
Glyseriini & Sorbitol= kummallakin on sama tehtävä eli ovat kosteuden säilyttäjiä, ne myös soastavat ja liukastavat tuoteen koostumusta.
Butylene Glycol = kosteuden säilyttäjä. Suojaa voidetta myös jossain määrin lämpötilanvaiheteluilta (eli estää jäätymisen / sulamisen). Auttaa myös aktiivisia aineita pääsemään ihoon.
Panthenol = on B5 vitamiinin provitamiini eli esiaste (kuten beta-karoteeni/A-vitamiini). Se kosteuttaa ihoa, vähentää kutinaa, ihon ärsytystä ja parantaa haavoja.
Ammonium Acryloyldimethyltaurate/VP Copolymer = lisää tuotteen viskositeettia
Citric Acid = happamuuden säätäjä, eli laskee tuotteen pH-arvoa.
perjantai 24. syyskuuta 2010
maanantai 14. joulukuuta 2009
Helokki, avokaado & mangovoi sekä miten rypyt syntyvät
Tällä kertaa tein Helokki-, avokaadoöjy & magnovoi-voiteen. Tuli hyvää, mutta aavistuksen paksumpaa kuin edellinen manteli&shea-voide. Reseptissä lisäsin vähän veden ja glyserolin määrää, mutta lisäsin samalla myös emulgaattorin määrää. Kevyemmän voiteen kehittely siis jatkukoon. Resepti tässä:
Lopuksi ryppyjen kemiaa:
Ihminen alkaa ikääntyä kolmenkymmen ikävuoden paikkailla. Ikääntymiseen vaikuttavat perintötekijät, mutta myös sairaudet ja elämäntavat. Ikääntyminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että soluja ei enää muodostu samalla vauhdilla kun entisiä kuolee. Tämä näkyy iholla siten, että iho ohenee, rasvantuotanto vähenee eli iho kuivuu ja ihoon alkaa syntyä ryppyjä. Ryppyjä syntyy ihon liikkeistä ("naururypyt") ja luonnollisen kehossa tapahtuvan hapettumisen seuraksena.
Ihmisen aineenvaihdunnassa tapahtuu jatkuvasti suuri määrä hapetusreaktioita. Se on ketjureaktio, jossa yksi elektroninen happimolekyyli (= vapaa radikaali) sieppaa itselleen toisen elektronin toisesta molekyylistä. Tämän molekyylin on nyt vastaavasti etsittävä itselleen uusi elektroni. Vapaita radikaaleja saamme elimistöömme mm. ruoan mukana, tupakoimalla, ilman saasteista, auringon valosta. Koska solumme rakentuvat molekyyleistä, ne vaurioituvat ja tuhoutuvat hapetusreaktioiden seuraksena. Kun ihosoluja, jotka sisältävät kollageenia ja elastaania, tuhoutuvat ja uusia vastavia ei muodostukaan tilalle, syntyy siihen kohtaan ikään kuin auma, jonka me näemme ryppynä.
Kun ryppy on syntynyt, sille ei oikein voida tehdä mitään - ainakaan pysyvästi. Jos haluaa ihonsa näyttävän nuorekkaalta, on tärkeää ennaltaehkäistä uusien ryppyjen syntymistä välttämällä vapaiden radikaalien lähteitä - esim. auringon ottamista ja tupakointia - ja antioksidanteilla.
Antioksidanttisuus on ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että se sieppaa vapaan happiradikaalin ja pysäyttää näin ketjureaktion. Me saamme antioksidantteja runsaasti kasviksia ja marjoja sisältävästä ruuasta. Hyviä antioksidantteja ovat mm. A-. E-, C-vitamiini, sinkki ja flavonoidit. Antioksidantteja saa myös ravintolisistä. Sisäisesti saatavat antioksidantit vaikuttavat kaikkialla kehossa tapahtuviin hapettumisreaktioihin, myös luonnollisesti ihoon.
Ulkoisesti iholle levitettäviin kosteusvoiteisiin ja kosmetiikkaan käytetään antioksidantteja lähes aina. Ne toimivat antioksidantteina ihollemme sekä säilöntäaineena itse tuotteelle. Voiteen härskiintyminen on sama hapetusreaktio kuin kehossammekin tapahtuva ja antioksidantit myös estävät tämän. Valitettavasti vain ei ole yksiselitteisesti todistettu estävätkö tuotteiden antioksidantit todella ryppyjen syntymisen, miten paljon niitä tulisi tähän tarkoitukseen olla ja mitä antioksidantteja.
Kosmetiikkateollisuudessa kuitenkin antioksidanttien kykyyn ehkäistä ryppyjä luotetaan vankasti. Se, että kehossa jatkuvasti tapahtuu vapaiden radikaalien ja antioksidanttien taistelua, tukee tietysti ainakin teoriassa antioksidanttien käyttöä voiteissa. Suojaavathan ne antioksidantit ainakin sitä voidetta. Olisihan se hurjaa, jos kymmeniä euroja maksava voide härskiintyisi muutamaan viikkoon ;)
Mitä jo tapahtuneille rypyille voi tehdä? Mikään voide ei ainakaan toistaiseksi tehoa ryppyihin oikeasti. Jotkut voiteet sisältävät aineita, jotka esim heijastavat valoa niin, että iho näyttää sileämmältä. Joillakin taas ihon kuivuus vähenee, jolloin näyttää kuin ryppyjä olisi vähemmän. Plastiikkakirurgi voi antaa kollageeni-ruiskeita ihoon, jotka hetkellisesti täyttävät "kollageenivajeen" rypyssä (esim. Restylane) tai botoxia, joka estävät sekä ihon liikkeet (ja rypistymisen).
Lähteet:
wikipedia
Paula Begoun
Helokki-, avokaadoöjy & magnovoi
Vesi-faasi:
Vesi 75%
Glyseroli 4%
Rasva-faasi:
Helokkiöljy 2,5%
Avokaadoöljy 2,5%
Mangovoi 5%
Emulgaattori 8%
Muut:
E-vitamiini 1,5%
Säilöntäaine 0,5%
Rypäleensiemenuute 1%
Lopuksi ryppyjen kemiaa:
Ihminen alkaa ikääntyä kolmenkymmen ikävuoden paikkailla. Ikääntymiseen vaikuttavat perintötekijät, mutta myös sairaudet ja elämäntavat. Ikääntyminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että soluja ei enää muodostu samalla vauhdilla kun entisiä kuolee. Tämä näkyy iholla siten, että iho ohenee, rasvantuotanto vähenee eli iho kuivuu ja ihoon alkaa syntyä ryppyjä. Ryppyjä syntyy ihon liikkeistä ("naururypyt") ja luonnollisen kehossa tapahtuvan hapettumisen seuraksena.
Ihmisen aineenvaihdunnassa tapahtuu jatkuvasti suuri määrä hapetusreaktioita. Se on ketjureaktio, jossa yksi elektroninen happimolekyyli (= vapaa radikaali) sieppaa itselleen toisen elektronin toisesta molekyylistä. Tämän molekyylin on nyt vastaavasti etsittävä itselleen uusi elektroni. Vapaita radikaaleja saamme elimistöömme mm. ruoan mukana, tupakoimalla, ilman saasteista, auringon valosta. Koska solumme rakentuvat molekyyleistä, ne vaurioituvat ja tuhoutuvat hapetusreaktioiden seuraksena. Kun ihosoluja, jotka sisältävät kollageenia ja elastaania, tuhoutuvat ja uusia vastavia ei muodostukaan tilalle, syntyy siihen kohtaan ikään kuin auma, jonka me näemme ryppynä.
Kun ryppy on syntynyt, sille ei oikein voida tehdä mitään - ainakaan pysyvästi. Jos haluaa ihonsa näyttävän nuorekkaalta, on tärkeää ennaltaehkäistä uusien ryppyjen syntymistä välttämällä vapaiden radikaalien lähteitä - esim. auringon ottamista ja tupakointia - ja antioksidanteilla.
Antioksidanttisuus on ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että se sieppaa vapaan happiradikaalin ja pysäyttää näin ketjureaktion. Me saamme antioksidantteja runsaasti kasviksia ja marjoja sisältävästä ruuasta. Hyviä antioksidantteja ovat mm. A-. E-, C-vitamiini, sinkki ja flavonoidit. Antioksidantteja saa myös ravintolisistä. Sisäisesti saatavat antioksidantit vaikuttavat kaikkialla kehossa tapahtuviin hapettumisreaktioihin, myös luonnollisesti ihoon.
Ulkoisesti iholle levitettäviin kosteusvoiteisiin ja kosmetiikkaan käytetään antioksidantteja lähes aina. Ne toimivat antioksidantteina ihollemme sekä säilöntäaineena itse tuotteelle. Voiteen härskiintyminen on sama hapetusreaktio kuin kehossammekin tapahtuva ja antioksidantit myös estävät tämän. Valitettavasti vain ei ole yksiselitteisesti todistettu estävätkö tuotteiden antioksidantit todella ryppyjen syntymisen, miten paljon niitä tulisi tähän tarkoitukseen olla ja mitä antioksidantteja.
Kosmetiikkateollisuudessa kuitenkin antioksidanttien kykyyn ehkäistä ryppyjä luotetaan vankasti. Se, että kehossa jatkuvasti tapahtuu vapaiden radikaalien ja antioksidanttien taistelua, tukee tietysti ainakin teoriassa antioksidanttien käyttöä voiteissa. Suojaavathan ne antioksidantit ainakin sitä voidetta. Olisihan se hurjaa, jos kymmeniä euroja maksava voide härskiintyisi muutamaan viikkoon ;)
Mitä jo tapahtuneille rypyille voi tehdä? Mikään voide ei ainakaan toistaiseksi tehoa ryppyihin oikeasti. Jotkut voiteet sisältävät aineita, jotka esim heijastavat valoa niin, että iho näyttää sileämmältä. Joillakin taas ihon kuivuus vähenee, jolloin näyttää kuin ryppyjä olisi vähemmän. Plastiikkakirurgi voi antaa kollageeni-ruiskeita ihoon, jotka hetkellisesti täyttävät "kollageenivajeen" rypyssä (esim. Restylane) tai botoxia, joka estävät sekä ihon liikkeet (ja rypistymisen).
Lähteet:
wikipedia
Paula Begoun
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Kosteusvoide - shea(karitevoi) + manteli- & helokkiöljy
Jääkaapissa tekeytyy 4 purnukkaa "kevyempää kosteusvoidetta". Voiteen väri on vaalean kermamainen, koostumus...ei ehkä niin kevyt kuin olisin toivonut.
Tavoitteena oli tehdä kevyempi kosteusvoide. Tähän asti olen onnistunut tekemään kaikista voiteista varsin tuhtia, mutta se ei ole haitannut, koska se sopii Verlalle. Ja olen niitä kyllä kasvoihinkin laittanut, enkä ole huomannut mitään rasvoittumista tms.
Luulen, että aiempien voiteiden tuhtius johtuu kahdesta asiasta, käyttämäni rasvat, erityisesti kaakovoi, paksuntavat voidetta runsaasti, jolloin emugaattorin osuutta pitäisi vähentää. Toinen on se, että veden määrän olen mitannut kylmästä vedestä, mutta kun sitä keitetään 20 minuuttia, se haihtuu, jolloin rasvojen + veden suhde muuttuu rasvojen eduksi.
Tämän kosteusvoide-erän tein niin, että jätin pois kaakaovoin pois, lisäsin veden osuutta reseptissä ja mittasin veden kuumasta vedestä. Mutta silti voiteesta tuli aika tuhtia, täytyy varmaan kiinnittää edelleen huomiota rasvoihin ja edelleen lisätä veden määrää voiteessa, ehkäpä jopa 80% asti.
Voidetta tein yhteensä 160ml, eli 2x 50ml purkki + 2x 30ml purkki tuli täyteen. Tätä voidetta en ole vielä ottanut käyttöön enkä testannut. Annan voiteen tekeytyä jääkaapissa viikon tai pari.
(resepti löytyy lopusta..)
Suuri veden määrä tarkoittaa myös tietysti sitä, että että kosteusvoide tuntuu voiteelta, siihen pitää lisätä ainesosia jotka vaikuttavaan vaan sen koostumukseen eli tekstuuriin ja tuntuun levittäessä ("look and feel"). Varsinaisesti näistä aineistä ei juuri ole mitään muuta hyötyä. Yksi tämän tyylinen aines on Magnesium stearaatti.
Nykypäiväin "modernit" kosteusvoiteen sisältävät runsaasti yllä kuvatun kaltaisia aineita. Näiden aineiden tehtävänä on lisätä voiteen paksuutta tai "luksusmaisuutta". Ehkä yleisin tämän kaltainen aines on silikoni. Se lisää voiteeseen "silkinpehmeyden" tuntua, mattapintaisuutta sekä voide levittyy paremmin. Meikkivoitessa tämä on tietysti hyödyllistä ja silikonia paljon meikkivoitessa käytetäänkin. Varsinaisten vaikuttavien aineiden osuus voiteessa on varsin vähäinen.
Kaikki voiteet sisältävät vettä 70-80%, joten muille ainesosille jää 20-30% tuotteen painosta. Tuosta määrästä voi ehkä olla kolmasosa koostumukseen vaikuttavia "look and feel" aineita, emulgointiaineet vie ehkä 5%, säilöntäaineet ja tuoksu vie pienen osan jolloin varsinaisille vaikuttaville ainesosille jää tuotteen kokonaispainosta ehkä noin 10-15% eli 100g kohden 10-15g joka visualisoiden on 1-2 voinappia.
100 grammaa esimerkkivoidetta voisi siis sisältää:
75g vettä
10g "look and feel" aineita
5g emulgaattoreita
9g kosteuttavia tai muita vaikuttavia ainesosia
1g säilöntäainetta & parfyymia
Normaalivoidepurnukka sisältää 50ml voidetta, jonka paino on ehkä noin 45grammaa. Tässä määrässä on niitä vaikuttavia aineita sitten vähän alle puolet ylläolevasta, eli alle 5g. Tämä on se osuus voiteesta, jonka toivot tekevät ihmeitä ihollosi :D
Jos tuote sisältää auringosuojan, se vähentää entisestään vaikuttavien aineiden määrää. Silti kyllä suosittelen, että kaupan voiteista valitaan sellainen voide joka sisältää suojan. Yksistään se on todennäköisesti voiteen tehokkain ihon vanhentumisen estävä aines, ja tämä on todella tutkittu muuallakin valmistajan omassa laboratoriossa.
Tämän lisäksi ns. luksus-voiteet pakataan sellaisiin lasipurnukoihin, jotka eivät ole tiiviitä, mikä tietysti tarkoittaa sitä etteivät ne tehoseerumit ja antioksidantit ynnä muut säily pitkään (antioksidatti reagoi hapen kanssa joka syö sen tehon jos korkki ei ole tiivis). Voiteelle olisi paras juuri sellainen tylsän näköinen muovituubi tiivillä korkilla (a la perusvoide-putkilo). Mutta se kun ei myy eikä näytä hienolle...
Omissa voiteissani on vettä noin 75%, ja 5% emulgointiaineita, 20% sitten erilaisia rasvoja ja öljyjä kuten oliiviöljyä, sheavoita, mangovoita, helokkiöljyä, kaakaovoita, silkkijauhetta ja sitten ns. aktiiviaineita (antoksidantteja lähinnä) eli E-vitamiini, vihreä tee-uute tms. Säilöntäaineille varaan 0,4% painosta. Hajusteita en käytä. (Vesi-öljy emulsiohan ei säily kuin noin kuukauden jääkaapissa ilman säilöntäaineita).
31.7.2009 päivitystä: Voiteesta tuli itseasiassa ihan kevyen tuntuinen. Ei ultrakevyt, mutta ei mikään rasvaisen tuntuinen. Ihan hyvää!! Se ei tuoksu miltään.
Ja se resepti oli:
Kevyempi shea(karitevoi)& manteli- & helokkiöljy kosteusvoide
Vesi-faasi:
vesi 74,0 %
glyseriini 3,0 %
Rasva-faasi
Manteliöljy 4,0 %
Helokkiöljy 4,5 %
Karitevoi 4,5 %
Emulgaattoria 7,0 %
Aktiivi- ja muut aineet
E-vitamiini 1,0 %
Säilöntäaine 0,4 %
Vihreätee-uute 1,0 %
Rypäleensiemen-uute 0,6 %
Tavoitteena oli tehdä kevyempi kosteusvoide. Tähän asti olen onnistunut tekemään kaikista voiteista varsin tuhtia, mutta se ei ole haitannut, koska se sopii Verlalle. Ja olen niitä kyllä kasvoihinkin laittanut, enkä ole huomannut mitään rasvoittumista tms.
Luulen, että aiempien voiteiden tuhtius johtuu kahdesta asiasta, käyttämäni rasvat, erityisesti kaakovoi, paksuntavat voidetta runsaasti, jolloin emugaattorin osuutta pitäisi vähentää. Toinen on se, että veden määrän olen mitannut kylmästä vedestä, mutta kun sitä keitetään 20 minuuttia, se haihtuu, jolloin rasvojen + veden suhde muuttuu rasvojen eduksi.
Tämän kosteusvoide-erän tein niin, että jätin pois kaakaovoin pois, lisäsin veden osuutta reseptissä ja mittasin veden kuumasta vedestä. Mutta silti voiteesta tuli aika tuhtia, täytyy varmaan kiinnittää edelleen huomiota rasvoihin ja edelleen lisätä veden määrää voiteessa, ehkäpä jopa 80% asti.
Voidetta tein yhteensä 160ml, eli 2x 50ml purkki + 2x 30ml purkki tuli täyteen. Tätä voidetta en ole vielä ottanut käyttöön enkä testannut. Annan voiteen tekeytyä jääkaapissa viikon tai pari.
(resepti löytyy lopusta..)
Suuri veden määrä tarkoittaa myös tietysti sitä, että että kosteusvoide tuntuu voiteelta, siihen pitää lisätä ainesosia jotka vaikuttavaan vaan sen koostumukseen eli tekstuuriin ja tuntuun levittäessä ("look and feel"). Varsinaisesti näistä aineistä ei juuri ole mitään muuta hyötyä. Yksi tämän tyylinen aines on Magnesium stearaatti.
Nykypäiväin "modernit" kosteusvoiteen sisältävät runsaasti yllä kuvatun kaltaisia aineita. Näiden aineiden tehtävänä on lisätä voiteen paksuutta tai "luksusmaisuutta". Ehkä yleisin tämän kaltainen aines on silikoni. Se lisää voiteeseen "silkinpehmeyden" tuntua, mattapintaisuutta sekä voide levittyy paremmin. Meikkivoitessa tämä on tietysti hyödyllistä ja silikonia paljon meikkivoitessa käytetäänkin. Varsinaisten vaikuttavien aineiden osuus voiteessa on varsin vähäinen.
Kaikki voiteet sisältävät vettä 70-80%, joten muille ainesosille jää 20-30% tuotteen painosta. Tuosta määrästä voi ehkä olla kolmasosa koostumukseen vaikuttavia "look and feel" aineita, emulgointiaineet vie ehkä 5%, säilöntäaineet ja tuoksu vie pienen osan jolloin varsinaisille vaikuttaville ainesosille jää tuotteen kokonaispainosta ehkä noin 10-15% eli 100g kohden 10-15g joka visualisoiden on 1-2 voinappia.
100 grammaa esimerkkivoidetta voisi siis sisältää:
75g vettä
10g "look and feel" aineita
5g emulgaattoreita
9g kosteuttavia tai muita vaikuttavia ainesosia
1g säilöntäainetta & parfyymia
Normaalivoidepurnukka sisältää 50ml voidetta, jonka paino on ehkä noin 45grammaa. Tässä määrässä on niitä vaikuttavia aineita sitten vähän alle puolet ylläolevasta, eli alle 5g. Tämä on se osuus voiteesta, jonka toivot tekevät ihmeitä ihollosi :D
Jos tuote sisältää auringosuojan, se vähentää entisestään vaikuttavien aineiden määrää. Silti kyllä suosittelen, että kaupan voiteista valitaan sellainen voide joka sisältää suojan. Yksistään se on todennäköisesti voiteen tehokkain ihon vanhentumisen estävä aines, ja tämä on todella tutkittu muuallakin valmistajan omassa laboratoriossa.
Tämän lisäksi ns. luksus-voiteet pakataan sellaisiin lasipurnukoihin, jotka eivät ole tiiviitä, mikä tietysti tarkoittaa sitä etteivät ne tehoseerumit ja antioksidantit ynnä muut säily pitkään (antioksidatti reagoi hapen kanssa joka syö sen tehon jos korkki ei ole tiivis). Voiteelle olisi paras juuri sellainen tylsän näköinen muovituubi tiivillä korkilla (a la perusvoide-putkilo). Mutta se kun ei myy eikä näytä hienolle...
Omissa voiteissani on vettä noin 75%, ja 5% emulgointiaineita, 20% sitten erilaisia rasvoja ja öljyjä kuten oliiviöljyä, sheavoita, mangovoita, helokkiöljyä, kaakaovoita, silkkijauhetta ja sitten ns. aktiiviaineita (antoksidantteja lähinnä) eli E-vitamiini, vihreä tee-uute tms. Säilöntäaineille varaan 0,4% painosta. Hajusteita en käytä. (Vesi-öljy emulsiohan ei säily kuin noin kuukauden jääkaapissa ilman säilöntäaineita).
31.7.2009 päivitystä: Voiteesta tuli itseasiassa ihan kevyen tuntuinen. Ei ultrakevyt, mutta ei mikään rasvaisen tuntuinen. Ihan hyvää!! Se ei tuoksu miltään.
Ja se resepti oli:
Kevyempi shea(karitevoi)& manteli- & helokkiöljy kosteusvoide
Vesi-faasi:
vesi 74,0 %
glyseriini 3,0 %
Rasva-faasi
Manteliöljy 4,0 %
Helokkiöljy 4,5 %
Karitevoi 4,5 %
Emulgaattoria 7,0 %
Aktiivi- ja muut aineet
E-vitamiini 1,0 %
Säilöntäaine 0,4 %
Vihreätee-uute 1,0 %
Rypäleensiemen-uute 0,6 %
lauantai 11. heinäkuuta 2009
Saippuata - saippuata - ja sen värjäystä luonnon aineilla
Eilen kolme erää saippuaa. Kokeilussa nyt luonnon värit:
* Tummatulikukan (Verbascum nigrum) kukkia, joita on muinoin roomassa käytetty lipeän kanssa hiusten värjäämiseksi (blondi).
* rohtoraunioyrtin juuri (Symphytum officinale)(valko-kukkaisen jonka rohto-ominaisuuksia pidetään parempana - meillä kasvaa myös sinistä). Kuivattu juuri (engl. Comfrey root) saippuassa tuottaa vihreän värin.
* tumma 100% suklaajauhe
Tummatulikukkaa kasvaa meidän pihalla, se kukkii joka toinen vuosi komeasti keltaisin kukini. Ukontulikukka on samanlainen mutta sen kukka on täysin keltainen, tummatulikukassa on kukan sisus tumman violetti, muuten keltainen. Tämän harvinaisuuden kukkia kannattaa kerätä ja kuivata ja vaikka käyttää koristeena potpurreissa tai muissa yrttisekoituksissa. Sitä voi käyttää myös luonnon lääkkeenä yskään ja käheyteen. Kukat sisältävät saponiineja eli saippua-ainetta joten toivon sen lisäävän saippuan pesutehoa.
Rohtoraunioyritin juurta kaivoin ylös, kuorin paksun kuoren pois ja pilkoin pieniksi. Tein tuoreesta juuresta keitettä, en käyttänyt kuivattua juurta. Rohtoraunioyrtin juuri sisältää runsaasti allatoniinia, jota käytetään teollisesti valmistetuissa kasvovoiteissa, sillä se edistää ihon paranemista ja estää tulehduskia. Rohtoraunioyrtti on myrkyllinen joten sitä ei saa käyttää sisäisesti.
Kaakaojauhetta käytetään yleisesti saippuan värjäämiseen, ja siitä saa eriasteisen ruskeita sävyjä. Tummat ruskeat tosin myös värjäävät saippuan vaahdon joka ei ole esteettistä.
Tulikukkasaippuaa...
Tulikukan kukkia viime kesältä oli siis ehkä vain noin ruokalusikallinen, jos sitäkään. Lisäsin kukkien päälle kiehuvaa vettä n 1 dl ja ne saivat olla siinä yön yli. Tulikukasta tulee todella kirkkaan keltaista liuosta. Keräsin myös saippuakukkaa (Rohtosuoparytti Saponaria officinalis)) meidän kukkapenkistä, ja tein saman käsittelyn. Sitten vielä varmuuden vuoksi keitin juuri ennen saippuan valmistumista liuosta (tulikukka + saippuakukka) noin 10-20 minuuttia miedolla lämmöllä. Saippuakukka sisältää jopa 20% saponiinejä ja on erittäin tehokas mutta hellä puhdistusaine. Se lisää saippuan pesutehoa - ainakin toivon niin.
Itse saippua koostui seuraavista ainesta: munkkirasva (sunnuntai, sis. enimmäkseen palmuöljyä), babassu-öljy, oliiviöljyä, rypsiöljyä, mangovoita, mehiläisvahaa, shea(karite)voita
Saippuasta tuli lipeän kanssa hyvin vaalean keltaista, kuitenkin vielä geelivaiheessa säilytti värin keltaisena. Laitoin massan yksittäismuotteihin.
Toisesta muotista saippuat lähtivät irti helposti - olivat vielä pehmeitä, mutta toisesta en saanut. Pitää odottaa että kovettuvat tarpeeksi. Väri edelleen hennon keltainen. Muutamassa saippuassa (ei kaikissa) oli näkyvissä hieman jähmettynyttä mehiläisvahaa. Ilmeisesti massan olisi pitänyt olla kuumempaa.
Rohtoraunioyrtti
Keitteen tein samoin kuin edellä mutta en keittänyt enää liuosta. Liuos oli sellaista teen tai hyvin laihan kahvin väristä, hieman punertavan ruskeaa. Saippuamassassa väri vaaleni kerman väriseksi, saa nähdä mitä tulee lopulliseksi väriksi.
Saippua koostui: munkkirasva (sunnuntai), babassuöljy, oliiviöljy, kaakoavoita, Rypsiöljyä, shea(karite)voita, sekä extrana helokkiöljyä 10g
Tämän saippuan valmistuksessa pieni virhe. Mittasin kaikki aineet valmiiksi kattilaan keittiössä, siiryin sen jälkeen verstaalle ja kiikutin kaikki muutkin tavarat samalla pahvilaatikossa. Sen jälkeen kun olin tehnyt lipeäliuoksenkin (noin 5% ylirasvoitus) ja rasvat sulatettu, huomasin että pahvilaatikon pohjalle oli läikähtänyt rasvaa... rasvaläikkä oli suht iso, mutta pienikin määrä rasvaa näyttää isolta. Lisäsin massaan sitten helokkiöljyä sitten 10g. On mahdotonta kuitenkin arvioida ylirasvoitusprosenttia kun ei mitään tietoa mikä on rasvojen määrä suhteessa lipeään. Luulisin kuitenkin että ylirasvoitusta jäi jonkin verran. Lipeäpurkkikin ollut avattuna jo melkein vuoden (lipeä kerää ilmasta kosteutta, joten ajan mittaan sen pitoisuus laskee). Pitää vain kokeilla ja testata onko saippua liian kovaa iholle. Massa näytti kovettuvan aika nopeasti, mutta se voi johtua kaakaovoistakin.
Tämän massan laitoin maitopurkkiin, yleisin käyttämäni muotti :D
Massa olikin vielä ihan pehmeää kun leikkasin sen, väri oli vähän tummempi kerma ja sisältä oli vaaleahko beige.
Kahvi-kaakosaippua
Tämän tein muottiin, joka oli sellainen eines-pitsan muovinen laatikko. Tarkoitus oli tehdä vaaleanruskeaa saippua jossa on tummanruskeaa marmorointikuviota. Tummanruskean värjäsin kaakoajauheella. Mittasin, että pitsalaatikoon mahtuisi 2,1 kg saippuamassaa joten tein laskelmat tälle määrälle. Luin netistä vielä kaakaojauheen osuuden massasta virheellisesti 4% kun oikea määrä keskiruskealle on 1-2%, määrä tosin mitatessa näytti isolta joten mittasin ehkä noin 2-3% massan painosta. Ja tein sen laskuvirheen että mittasin 2,1 kilosta tuon 2%, kun se olisi pitänyt tietysti mitata värjättävästä määrästä, eli noin puolesta kilosta (eli pohjaväri on noin 75-80% ja värjättävä määrä 25-20% massasta). Onneksi kaakaojauheen sisältävä purnukka vielä kaatui verstaalla joten ehkä väriä purnukkaan lopulta jäi se 2% puolelle kilolle. Tuo ei sinänsä ole mikään haitta vaikka kaakaota olisi runsaasti. Se vaan värjää saippuan tummemmaksi sekä antaa enemmän tuoksua, mutta voi värjätä myös saippuavaahdon joka voi näyttää käytössä epäilyttävältä.
Toinen moka oli sitten se, että se astia joka mulla oli käytössä saippuan valmistukseen (eli astia johon tulee rasvat, vesi ja lipeä), ei ollut tarpeeksi iso 2,1kg saippuamassalle. Huomasin tämänkin liian myöhään, eli kun rasvat oli sulatettu ja lipeät liuotettu. Mittasin sitten 20% rasvaa toiseen astiaan sekä 20% lipeän liuoksesta samaan ennen sekoittamista. Tästä sain värjättävän massan. Lisäsin kaakaon sitten pienempään massaan ja kun isompimassakin oli valmis, heitin ne muottiin.
Kahvisaippuan nesteenä oli suht laihaa kahvia = se vaaleampiruskea väri. Kahvi myös poistaa hajuja käsistä. Pesuvaikutusta lisää kahvijauhe.
Kolmas moka: tähänkin saippuaan valmistin oikein hartaudella ja huolella saippuakukkakeitettä - sellaista oikein vahvaa joka päätyi verstaan laittialle...Tekevälle sattuu...
Tämän leikkasin ihan liian pehmeänä, mutta onnistui koska muotti oli levymäinen. Väri oli hieno vaalea maitokahvi / tumma kahvi.
* Tummatulikukan (Verbascum nigrum) kukkia, joita on muinoin roomassa käytetty lipeän kanssa hiusten värjäämiseksi (blondi).
* rohtoraunioyrtin juuri (Symphytum officinale)(valko-kukkaisen jonka rohto-ominaisuuksia pidetään parempana - meillä kasvaa myös sinistä). Kuivattu juuri (engl. Comfrey root) saippuassa tuottaa vihreän värin.
* tumma 100% suklaajauhe
Tummatulikukkaa kasvaa meidän pihalla, se kukkii joka toinen vuosi komeasti keltaisin kukini. Ukontulikukka on samanlainen mutta sen kukka on täysin keltainen, tummatulikukassa on kukan sisus tumman violetti, muuten keltainen. Tämän harvinaisuuden kukkia kannattaa kerätä ja kuivata ja vaikka käyttää koristeena potpurreissa tai muissa yrttisekoituksissa. Sitä voi käyttää myös luonnon lääkkeenä yskään ja käheyteen. Kukat sisältävät saponiineja eli saippua-ainetta joten toivon sen lisäävän saippuan pesutehoa.
Rohtoraunioyritin juurta kaivoin ylös, kuorin paksun kuoren pois ja pilkoin pieniksi. Tein tuoreesta juuresta keitettä, en käyttänyt kuivattua juurta. Rohtoraunioyrtin juuri sisältää runsaasti allatoniinia, jota käytetään teollisesti valmistetuissa kasvovoiteissa, sillä se edistää ihon paranemista ja estää tulehduskia. Rohtoraunioyrtti on myrkyllinen joten sitä ei saa käyttää sisäisesti.
Kaakaojauhetta käytetään yleisesti saippuan värjäämiseen, ja siitä saa eriasteisen ruskeita sävyjä. Tummat ruskeat tosin myös värjäävät saippuan vaahdon joka ei ole esteettistä.
Tulikukkasaippuaa...
Tulikukan kukkia viime kesältä oli siis ehkä vain noin ruokalusikallinen, jos sitäkään. Lisäsin kukkien päälle kiehuvaa vettä n 1 dl ja ne saivat olla siinä yön yli. Tulikukasta tulee todella kirkkaan keltaista liuosta. Keräsin myös saippuakukkaa (Rohtosuoparytti Saponaria officinalis)) meidän kukkapenkistä, ja tein saman käsittelyn. Sitten vielä varmuuden vuoksi keitin juuri ennen saippuan valmistumista liuosta (tulikukka + saippuakukka) noin 10-20 minuuttia miedolla lämmöllä. Saippuakukka sisältää jopa 20% saponiinejä ja on erittäin tehokas mutta hellä puhdistusaine. Se lisää saippuan pesutehoa - ainakin toivon niin.
Itse saippua koostui seuraavista ainesta: munkkirasva (sunnuntai, sis. enimmäkseen palmuöljyä), babassu-öljy, oliiviöljyä, rypsiöljyä, mangovoita, mehiläisvahaa, shea(karite)voita
Saippuasta tuli lipeän kanssa hyvin vaalean keltaista, kuitenkin vielä geelivaiheessa säilytti värin keltaisena. Laitoin massan yksittäismuotteihin.
Toisesta muotista saippuat lähtivät irti helposti - olivat vielä pehmeitä, mutta toisesta en saanut. Pitää odottaa että kovettuvat tarpeeksi. Väri edelleen hennon keltainen. Muutamassa saippuassa (ei kaikissa) oli näkyvissä hieman jähmettynyttä mehiläisvahaa. Ilmeisesti massan olisi pitänyt olla kuumempaa.
Rohtoraunioyrtti
Keitteen tein samoin kuin edellä mutta en keittänyt enää liuosta. Liuos oli sellaista teen tai hyvin laihan kahvin väristä, hieman punertavan ruskeaa. Saippuamassassa väri vaaleni kerman väriseksi, saa nähdä mitä tulee lopulliseksi väriksi.
Saippua koostui: munkkirasva (sunnuntai), babassuöljy, oliiviöljy, kaakoavoita, Rypsiöljyä, shea(karite)voita, sekä extrana helokkiöljyä 10g
Tämän saippuan valmistuksessa pieni virhe. Mittasin kaikki aineet valmiiksi kattilaan keittiössä, siiryin sen jälkeen verstaalle ja kiikutin kaikki muutkin tavarat samalla pahvilaatikossa. Sen jälkeen kun olin tehnyt lipeäliuoksenkin (noin 5% ylirasvoitus) ja rasvat sulatettu, huomasin että pahvilaatikon pohjalle oli läikähtänyt rasvaa... rasvaläikkä oli suht iso, mutta pienikin määrä rasvaa näyttää isolta. Lisäsin massaan sitten helokkiöljyä sitten 10g. On mahdotonta kuitenkin arvioida ylirasvoitusprosenttia kun ei mitään tietoa mikä on rasvojen määrä suhteessa lipeään. Luulisin kuitenkin että ylirasvoitusta jäi jonkin verran. Lipeäpurkkikin ollut avattuna jo melkein vuoden (lipeä kerää ilmasta kosteutta, joten ajan mittaan sen pitoisuus laskee). Pitää vain kokeilla ja testata onko saippua liian kovaa iholle. Massa näytti kovettuvan aika nopeasti, mutta se voi johtua kaakaovoistakin.
Tämän massan laitoin maitopurkkiin, yleisin käyttämäni muotti :D
Massa olikin vielä ihan pehmeää kun leikkasin sen, väri oli vähän tummempi kerma ja sisältä oli vaaleahko beige.
Kahvi-kaakosaippua
Tämän tein muottiin, joka oli sellainen eines-pitsan muovinen laatikko. Tarkoitus oli tehdä vaaleanruskeaa saippua jossa on tummanruskeaa marmorointikuviota. Tummanruskean värjäsin kaakoajauheella. Mittasin, että pitsalaatikoon mahtuisi 2,1 kg saippuamassaa joten tein laskelmat tälle määrälle. Luin netistä vielä kaakaojauheen osuuden massasta virheellisesti 4% kun oikea määrä keskiruskealle on 1-2%, määrä tosin mitatessa näytti isolta joten mittasin ehkä noin 2-3% massan painosta. Ja tein sen laskuvirheen että mittasin 2,1 kilosta tuon 2%, kun se olisi pitänyt tietysti mitata värjättävästä määrästä, eli noin puolesta kilosta (eli pohjaväri on noin 75-80% ja värjättävä määrä 25-20% massasta). Onneksi kaakaojauheen sisältävä purnukka vielä kaatui verstaalla joten ehkä väriä purnukkaan lopulta jäi se 2% puolelle kilolle. Tuo ei sinänsä ole mikään haitta vaikka kaakaota olisi runsaasti. Se vaan värjää saippuan tummemmaksi sekä antaa enemmän tuoksua, mutta voi värjätä myös saippuavaahdon joka voi näyttää käytössä epäilyttävältä.
Toinen moka oli sitten se, että se astia joka mulla oli käytössä saippuan valmistukseen (eli astia johon tulee rasvat, vesi ja lipeä), ei ollut tarpeeksi iso 2,1kg saippuamassalle. Huomasin tämänkin liian myöhään, eli kun rasvat oli sulatettu ja lipeät liuotettu. Mittasin sitten 20% rasvaa toiseen astiaan sekä 20% lipeän liuoksesta samaan ennen sekoittamista. Tästä sain värjättävän massan. Lisäsin kaakaon sitten pienempään massaan ja kun isompimassakin oli valmis, heitin ne muottiin.
Kahvisaippuan nesteenä oli suht laihaa kahvia = se vaaleampiruskea väri. Kahvi myös poistaa hajuja käsistä. Pesuvaikutusta lisää kahvijauhe.
Kolmas moka: tähänkin saippuaan valmistin oikein hartaudella ja huolella saippuakukkakeitettä - sellaista oikein vahvaa joka päätyi verstaan laittialle...Tekevälle sattuu...
Tämän leikkasin ihan liian pehmeänä, mutta onnistui koska muotti oli levymäinen. Väri oli hieno vaalea maitokahvi / tumma kahvi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)