Helokki, avokaado & mangovoi sekä miten rypyt syntyvät

Tällä kertaa tein Helokki-, avokaadoöjy & magnovoi-voiteen. Tuli hyvää, mutta aavistuksen paksumpaa kuin edellinen manteli&shea-voide. Reseptissä lisäsin vähän veden ja glyserolin määrää, mutta lisäsin samalla myös emulgaattorin määrää. Kevyemmän voiteen kehittely siis jatkukoon. Resepti tässä:

Helokki-, avokaadoöjy & magnovoi

Vesi-faasi:
Vesi 75%
Glyseroli 4%

Rasva-faasi:
Helokkiöljy 2,5%
Avokaadoöljy 2,5%
Mangovoi 5%
Emulgaattori 8%

Muut:
E-vitamiini 1,5%
Säilöntäaine 0,5%
Rypäleensiemenuute 1%

Lopuksi ryppyjen kemiaa:

Ihminen alkaa ikääntyä kolmenkymmen ikävuoden paikkailla. Ikääntymiseen vaikuttavat perintötekijät, mutta myös sairaudet ja elämäntavat. Ikääntyminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että soluja ei enää muodostu samalla vauhdilla kun entisiä kuolee. Tämä näkyy iholla siten, että iho ohenee, rasvantuotanto vähenee eli iho kuivuu ja ihoon alkaa syntyä ryppyjä. Ryppyjä syntyy ihon liikkeistä ("naururypyt") ja luonnollisen kehossa tapahtuvan hapettumisen seuraksena.

Ihmisen aineenvaihdunnassa tapahtuu jatkuvasti suuri määrä hapetusreaktioita. Se on ketjureaktio, jossa yksi elektroninen happimolekyyli (= vapaa radikaali) sieppaa itselleen toisen elektronin toisesta molekyylistä. Tämän molekyylin on nyt vastaavasti etsittävä itselleen uusi elektroni. Vapaita radikaaleja saamme elimistöömme mm. ruoan mukana, tupakoimalla, ilman saasteista, auringon valosta. Koska solumme rakentuvat molekyyleistä, ne vaurioituvat ja tuhoutuvat hapetusreaktioiden seuraksena. Kun ihosoluja, jotka sisältävät kollageenia ja elastaania, tuhoutuvat ja uusia vastavia ei muodostukaan tilalle, syntyy siihen kohtaan ikään kuin auma, jonka me näemme ryppynä.

Kun ryppy on syntynyt, sille ei oikein voida tehdä mitään - ainakaan pysyvästi. Jos haluaa ihonsa näyttävän nuorekkaalta, on tärkeää ennaltaehkäistä uusien ryppyjen syntymistä välttämällä vapaiden radikaalien lähteitä - esim. auringon ottamista ja tupakointia - ja antioksidanteilla.

Antioksidanttisuus on ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että se sieppaa vapaan happiradikaalin ja pysäyttää näin ketjureaktion. Me saamme antioksidantteja runsaasti kasviksia ja marjoja sisältävästä ruuasta. Hyviä antioksidantteja ovat mm. A-. E-, C-vitamiini, sinkki ja flavonoidit. Antioksidantteja saa myös ravintolisistä. Sisäisesti saatavat antioksidantit vaikuttavat kaikkialla kehossa tapahtuviin hapettumisreaktioihin, myös luonnollisesti ihoon.

Ulkoisesti iholle levitettäviin kosteusvoiteisiin ja kosmetiikkaan käytetään antioksidantteja lähes aina. Ne toimivat antioksidantteina ihollemme sekä säilöntäaineena itse tuotteelle. Voiteen härskiintyminen on sama hapetusreaktio kuin kehossammekin tapahtuva ja antioksidantit myös estävät tämän. Valitettavasti vain ei ole yksiselitteisesti todistettu estävätkö tuotteiden antioksidantit todella ryppyjen syntymisen, miten paljon niitä tulisi tähän tarkoitukseen olla ja mitä antioksidantteja.

Kosmetiikkateollisuudessa kuitenkin antioksidanttien kykyyn ehkäistä ryppyjä luotetaan vankasti. Se, että kehossa jatkuvasti tapahtuu vapaiden radikaalien ja antioksidanttien taistelua, tukee tietysti ainakin teoriassa antioksidanttien käyttöä voiteissa. Suojaavathan ne antioksidantit ainakin sitä voidetta. Olisihan se hurjaa, jos kymmeniä euroja maksava voide härskiintyisi muutamaan viikkoon ;)

Mitä jo tapahtuneille rypyille voi tehdä? Mikään voide ei ainakaan toistaiseksi tehoa ryppyihin oikeasti. Jotkut voiteet sisältävät aineita, jotka esim heijastavat valoa niin, että iho näyttää sileämmältä. Joillakin taas ihon kuivuus vähenee, jolloin näyttää kuin ryppyjä olisi vähemmän. Plastiikkakirurgi voi antaa kollageeni-ruiskeita ihoon, jotka hetkellisesti täyttävät "kollageenivajeen" rypyssä (esim. Restylane) tai botoxia, joka estävät sekä ihon liikkeet (ja rypistymisen).

Lähteet:
wikipedia
Paula Begoun